Seija L

Seija valittuOli vuosi 1980. Olin neljän pienen lapsen alkoholistiäiti. Olin ollut jo vuosia herätystilassa, mutta en tiennyt, miten päästä eteenpäin siinä asiassa. Kännissä uskalsin keskustella uskonasioista mieheni kanssa ja silloin aina päätimme ottaa asioista selvän, mutta kun olimme selviä, rohkeus ei riittänyt siihen. Eräälle ystävälleni olin kuitenkin puhunut herätystilastani. Hän tiesi, että vuodenvaihteessa luterilainen kirkko, johon minäkin kuuluin, alottaisi ’Tässä elämä’-kampanjan. Innolla odotin minäkin yhteyden ottoa. Sitten eräänä päivänä, kun olin saanut ruoan pöytään miehelleni ja lapsilleni, soi puhelin. Minulla oli jälleen kerran kaamea kankkunen, joten en edes yrittänyt vastata puheluun, mutta mieheni vastasi. ”Ei meillä olla kiinnostuneita niistä asioista”, kuulin hänen sanovan puhelimeen. Kauhistuin! Se oli tietenkin seurakunnasta ja mieheni vastasi noin. ”Nyt minä en pääse koskaan uskoon!” huudahdin ja sain mieheni raivostumaan niin, että hän heitti kuorimansa perunan seinään. ”Miksi sinä et koskaan puhu minulle mitään”, hän huusi. Olinhan minä puhunut, mutta kun paljon käytimme viinaa, ei hän muistanut, mitä kännissä oli puhuttu.

Epätoivoisesti yritin ratkaista, miten tämän asian kanssa toimisin. En millään olisi kehdannut soittaa seurakuntaan. Sitten minulle välähti! Esikoispoikamme kummitäti asui samalla alueella kuin mekin. Soitin heti hänelle ja kysyin, oliko häneen jo otettu yhteyttä seurakunnasta. Ei kuulemma ollut. Niinpä pyysin häntä kertomaan sille, joka ottaisi häneen yhteyttä, että soittaisi minulle. Todellisuudessa poikani kummitädille oli soitettu hänen ollessaan työssä. Siihen aikaan ei ollut kännyköitä, vaan lankapuhelimet, joten hän ei voinut tietää soitosta mitään. Niinpä hänen korttinsa oli pantu kasaan, joihin otettaisiin myöhemmin yhteyttä, mutta joku sattui avaamaan ikkunan ja tuuli puhalsi kortit sekaisin. Hänen korttinsa pantiin sen kasan päällimmäiseksi, johon ei oltu vielä soitettu. Niin Jumala järjesti, että ystävälleni soitettiin heti. Tämän olen kuullut jälkeenpäin. Niin minulle soitti eräs alueellamme asuva uskova opettaja, jolla oli saman ikäiset lapset kuin minulla. Sovimme, että aloittaisin pienryhmän hänen luonaan. Myös poikani kummitäti oli herätyksessä ja halusi tulla samaan ryhmään. Mutta tämä ei ollut Jumalan suunnitelma.

Joitakin kuukausia aikaisemmin kävi niin, että olin bussilla tulossa torilta kotiin nuoremman tyttäreni kanssa, joka istui rattaissa. Bussi pysähtyi ja kyytiin pyrki nainen, jolla myös oli lapsi rattaissa. Autoin häntä nostamaan rattaat omieni viereen ja aloimme keskustella. Hän kertoi olevansa miehensä kanssa pyhäkoulun opettajia ja pyysi minua tuomaan lapset pyhäkouluun. Hän oli niin kiinnostunut minusta, että saattoi minut kotiin asti. Jälkeenpäin hän kertoi, että oli ollut menossa Anttilaan ostamaan jotain tarjouksessa olevaa, kun hän näki bussin tulevan. ”Nouse tuohon bussiin”, kuului Pyhän Hengen käsky. ”No, en varmasti nouse, kun minun pitää mennä Anttilaan”, vastusteli hän. ”Nouse tuohon bussiin!” kuului uusi käsky ja silloin hänen oli toteltava. Hän tiesi heti, kun nousi, että minä olin syy, miksi hänen oli muutettava omia suunnitelmiaan.

Kun sitten pienryhmiä kerättiin, nappasi hän minun nimeni muiden joukosta. Se, jonka kanssa olin soitellut, pyysi minun nimeäni omaan ryhmäänsä, koska olimme sopineet niin, mutta bussituttavani oli tiukkana, sillä hän tunsi Jumalan johdattavan näin. Myös poikani kummitäti siirtyi minun mukanani samaan ryhmään.

Pienryhmä alkoi ja ryhmässä oli monta osallistujaa, joista kuitenkin monet putosivat pois, kuka minkäkin syyn takia. Minä jatkoin, mutta uudestisyntyminen tuntui olevan minulle mahdotonta. Vaikka kuinka luovutin elämääni Jeesukselle, ei tuntunut tapahtuvan mitään. Henki minun henkeni kanssa ei todistanut, että olin Jumalan lapsi. Olin aivan toivoton. Ilta illan jälkeen luovutin itseäni, mutta tuntui, kuin olisi ollut joku este sen läpi menemisessä. Lopulta aloin rukoilla, että saisin edes helluntailaisten Pyhän Hengen kasteen, jotta voisin tietää tulleeni uskoon.

Eräänä iltana taas menin pettyneenä nukkumaan mieheni viereen, sillä mitään ei ollut tapahtunut. Äkkiä tunsin kuinka myrskytuuli puhalsi läpi ruumiini. Säikähdin! Mitä tapahtuu? Tunne kesti vain muutamia sekunteja, mutta vallan vaihto oli tapahtunut. Seuraavana aamuna koko luonto oli kuin puhdistunut. Rakastin jokaista vastaantulijaa ja olisin halunnut halata heitä. Hämmästykseni oli suuri, kun kiroileminen lakkasi siihen paikkaan. Olimme yrittäneet mieheni kanssa siivota kieltämme lasten takia, mutta se oli toivotonta. Sovimme, että jokaisesta kirosanasta antaisimme markan häämatkarahastoon, mutta kun mieheni kuukauden palkka meni kahdessa viikossa, lopetimme. Nyt Jeesus lopetti kiroilemiseni kerralla. Alkoholi jäi myös siihen. Ei tehnyt enää mieli.

Aloimme tehdä siinä ryhmässä, missä minä olin, teetupatyötä. Minua harmitti, ettei meistä kukaan osannut soittaa mitään instrumenttia. Aloin rukoilla, että rahani riittäisivät kitaran ostoon. Olin kahden lapsen päivähoitaja, mutta niitä tuloja tarvittiin muualla. Eräänä päivänä ovikello soi ja tuttu profeetta seisoi oven takana kitara kädessä. ”Herra käski antaa tämän sinulle. Tämä on kallis kitara, hoida tätä hyvin”, sanoi mies. ”Mutta enhän minä osaa edes soittaa! Miksi annat tämän minulle?” kysyin. Hän siunasi minut siinä ovella ja profetoi, että pian olisin estradilla. Kesti kaksi viikkoa oppia rämpyttämisen jalo taito muutamilla soinnuilla. Sen jälkeen olin jo laulamassa kitarani säestyksellä seurakunnassa. Pian meillä oli jo ryhmä, missä oli monia eri instrumentteja ja kävimme laulamassa eri puolella Turkua. Samaan aikaan menetin ääneni. Se oli poissa neljä kuukautta. Lääkärit eivät osanneet auttaa. Minulle syötetiin monia eri lääkkeitä, leikattiin kitarisa ja paljon muuta, mutta mikään ei auttanut. Sitten ääneni palasi kadotakseen parin viikon jälkeen uudestaan. Tätä kesti kolme vuotta. Olin epätoivoinen. Eräänä päivänä ääneni palasi lopullisesti. Riemuissani soitin profeetalle, joka oli kitaran lahjoittanut. ”Me tiedämme jo, sillä lähdimme vaimoni ja erään ystäväni kanssa paastorukoukseen puolestasi ja kolmantena paastopäivänä tuo ystävä näki näyn, kuinka seitsemän sammakkohenkeä lähti kurkustasi”, vastasi mies.

Tiesin välittömästi, mistä nuo henget olivat tulleet. Vuosia aikaisemmin, kun opiskelin teknillisessä opistossa teletekniikan linjalla, lähdimme luokan kanssa telemessuille Helsinkiin. Kun messut oli tutkittu ja aikaa vielä jäi ennen bussin lähtöä, ehdotti eräs luokkatoverini, että menisimme käymään hänen ystävänsä luona. Lähdimme ja paikka, johon olimme menossa, oli antiikkiliike, joka oli puoliksi maan alla. Kun laskeuduin portaita liikkeeseen, ilmoitti tuo ystävä minulle auran värit, jotka olivat kuulemma minun ympärilläni. Olin ymmällä. Mies puhui minulle käsittämättömiä asioita. Olin aamulla huomannut itselläni alkavan angiinan, mutta en ollut kertonut siitä kenellekään. Nyt siinä seistessäni tunsin lämpöä niskassani ja tuo ystävä sanoi: ”Sinulla oli angiina, mutta ei ole enää.” Totta! Sitä ei ollut enää. Hän oli käyttänyt kaukoparannusta minun kurkkuuni, joka on energian siirtoa. Pienempi henkivalta siirrettiin syrjään suuremman tieltä. Nämä oliot alkoivat toimia vasta, kun olin tullut uskoon ja estivät lauluni Jumalan kunniaksi.

Kun olin parantunut, aloin saada Pyhältä Hengeltä lauluja. Niitä on tullut jo satoja. Niistä on tehty viisi CD:tä. Perustimme yhdistyksen, jotta äänitteiden voitto voitaisiin ohjata Jumalan valtakunnan hyväksi. Lauluryhmämme nimeksi muodostui Asanna, joka on venäjäksi hoosianna kuitenkin kirjoitettuna niin kuin se luetaan.

Tänä päivänä kuljen evankelistana ympäri Suomea ja välillä maan rajojen ylikin. Jeesus on ollut uskollinen. Hän on johdattanut, nuhdellut, kurittanut ja rakastanut. Hän on kaikkeni!

Seija Lehtonen

Päivi

paiviTulin uskoon 12-vuotiaana. Jumalakuvani oli kuitenkin vuosikausia väärä. Luulin Jumalan rankaisevan minua koko ajan omista ja toistenkin vääristä teoista. Luin Raamattua pelon vallassa, että jos en lue, minulle tapahtuu jotain pahaa. Vasta lähes kolmekymppisenä löysin armollisen Jumalan. Jouduin elämässäni kriisiin ja samaa aikaan tutustuin kahteen uskovaan ihmiseen, jotka lauloivat ylistysryhmässä. Sain mennä mukaan ryhmään. Laulaessani Jumalasta, joka rakastaa ja armahtaa, joka tukee ja lohduttaa, jumalakuvani alkoi muuttua. Aloin myös uskaltaa lukea Raamattua ilman pelkoa. Sain tutustua Herraan, joka oli minut jo pelastanut. Mikä riemu: Jumala sittenkin rakastaa minua ja haluaa minulle hyvää!

Keväällä 1989 näin paikallislehti Turkulaisessa pienen ilmoituksen: ”Ylistetään yhdessä Herraa”. Kun sen näin, tiesin, että sitä olin odottanut. Koko kevään jatkuneet sunnuntai-iltapäivät, jolloin ylistimme ja rukoilimme Glory ja Mats Backmanin johdolla, muuttivat lopulta elämäni kokonaan. Muutuin niin paljon ja kotona soiva musiikki muuttui niin paljon, että lapseni ja pari heidän ystäväänsäkin tulivat saman tien uskoon! Ylistämisestä tuli minulle elämän tapa.

Raamatussa sanotaan, että perkele ei ole tullut muuta kuin varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan, mutta Jeesus on tullut, että meillä olisi elämä ja yltäkylläisyys. Molempia olen elämässäni kokenut. Olen kokenut, miten perkele voi varastaa, tappaa ja tuhota, mutta olen saanut myös kokea, miten Jeesus nostaa niiden perkeleen tekojen raunioilta, hoitaa ja parantaa ja jopa muuttaa synkät kokemukset voitoksi. Jeesus lupasi antaa rauhan, joka käy yli kaiken ymmärryksen. Sitä olen saanut kokea, vaikka elämä ei helppoa ole koskaan. Hengellisen kodin löysin myöhemmin Turun Vapaaseurakunnasta. Olen johtanut siellä ylistysryhmää, juontanut kokouksia ja saanut palvella ihmisiä rukoilemalla heidän kanssaan ja heidän puolestaan esirukouspalvelussa. On ilo saada palvella Jumalaa sillä paikalla, jonka Hän osoittaa.

Kun Seija pyysi laulamaan äänitteelle ”Kristus on noussut”, epäröin kauan, voinko ottaa kutsun vastaan. Kurkkuani oli juuri leikelty moneen kertaan, enkä uskonut pystyväni enää koskaan laulamaan. Seija ei kuitenkaan antanut periksi ja lopulta uskaltauduin harjoittamaan ääntäni ja lähtemään studiolle. Sanoin kuitenkin, että en sitten laula yhtään enempää kuin sen yhden laulun. Studiolla innostuin niin, että lauloin lopulta myös taustoilla. Kokemus oli upea!

Kiitos Seijalle ja kiitos miksaajalle mahtavan kannustavasta asenteesta!                                                                                                                                              Päivi Kangas

 

Satu

Hei rakas ystävä!

SatuOlen iloinen että olet löytänyt tiesi näille kotisivuille lukemaan,kuulemaan ja kenties kohtaamaan jotakin elämää suurempaa.Raamatussa puhutaan psalminkertojasta joka rukoili seuraavanlaisesti:”Niinkuin peura halajaa vesipuroille,niin minun sieluni halajaa sinua,Jumala.Minun sieluni janoaa Jumalaa,elävää Jumalaa.”Näillä sanoilla voisin aloittaa oman todistukseni siitä ketä minun sieluni janoaa niinkuin peura vesipuroille,minun sieluni janoaa elävää Jumalaa.Olen saanut Jumalani armosta oppia tuntemaan Hänet,kenellä on iankkkisen elämän sanat,sanat jotka ovat minun sielulleni enemmän kuin henki ja elämä,vaikka elämä voi kohdella ihmistä monella tavalla,niin minuakin on kohdellut ja -koetellut.Olen siis koeteltu mutten hylätty-kiitos Jumalani armostaan ja yli ymmärryksen käyvästä rakkaudestansa minuakin kohtaan,minua,hänen lastaan,joka jatkuvasti rikon tahtoansa vastaan sanoilla,teoilla ja ajatuksilla ja vaikka minussa vaikuttaa enemmän itsekäs sydämen asenne ja oman edun tavoitteleva asenne vaikka se kaikki tuo surua Taivaalliselle Isälleni,Isälleni,joka vain haluaa että ojentautuisin hänen puoleensa ja luovuttaisin itse itseni kokonaan,ilman pelkoa ja häpeää,sillä Hän,minun Herrani ja minun Jumalani on antanut jo kaiken,niin minun kuin kaikkien ihmisten edestä-oman elämänsä uhrina,ettemme hukkuisi itse omaan syntiimme ja huonouteemme ja ettemme näinollen olisi omassa varassamme vaan Hänen jolla on kaikki Valta niin Taivaassa kuin maan päällä.Minä ylistän sinua Taivaallinen Isäni,minun Herrani ja minun Jumalani että sinä jaksat,kun minä uuvun,että sinä rakastat kun oma rakkauteni on kadonnut ja että jaksat antaa anteeksi ja ymmärtää kun en itse jaksa antaa anteeksi tai ymmärtää.Minä rakastan sinua Taivaallinen Isäni että olen saanut oikeuden tulla kutsutuksi lapseksesi nyt ja iankaikkisesti ja vain yksin sinun armosi tähden,siihen minulla tai teoillani ei ole mitään osaa.Minä kiitän sinua Taivaalinen Isäni ja Jumalani että se mitä olet minulle armossasi suonut lahjana,saan antaa sinulle takaisin ja että olet antanut mahdollisuuden palvella sinua ja lähimmäisiäni niillä kyvyillä ja taidoilla joilla olet palvelijanasi siunannut-Amen,Amen,Amen!!!!

Sinua rakas lukija,kuulija tahdon siunata lämmöllä ja rukoillen toivottaa sielullesi rauhaa ja että myös sinä saisit kokea sen rakkauden ja armon joka meidän Herrassamme ja Kuninkaassamme on,sillä vain Hänen luonaan saa sielu rauhan ja sydän levon niin ettei enää tarvitse juoda elämän tarjoamista kuivista vesilähteistä,joka on lopulta karvasta ja katkeraa sydämelle ja sielulle.Ota vastaan pelastus tänään.Ota nämä elämänsanat itsellesi henkilökohtaisena kutsuna:

”Tulkaa kaikki janoavaiset,tulkaa veden ääreen.Tekin,joilla ei ole rahaa,tulkaa,ostakaa ja syökää;tulkaa,ostakaa ilman rahatta,ilman hinnatta viiniä ja maitoa.Miksi annatte rahan siitä,mikä ei ole leipää,ja työnne ansion siitä,mikä ei ravitse?”Kuulkaa minua,niin saatte syödä hyvää,ja teidän sielunne virvoittuu lihavuuden ääressä.Kallistakaa korvanne ja tulkaa minun tyköni;kuulkaa,niin teidän sielunne saa elää.JA minä teen teidän kanssanne iankkisen liiton,annan lujat Daavidin armot” (jesaja 55:1-3)

Ole siunattu.

Helene

Hei!

heleneOlen Helene Kalmari Turusta. Sain syntyä uskovaan kotiin, ja jo lapsena taivasasiat tulivat minulle tutuiksi vanhempieni kautta, olen siitä kiitollinen.

11-vuotiaana sain Jumalan armosta ymmärtää, ettei vanhempieni usko riitä siihen, että minä pääsisin taivaaseen. Minun oli itse henkilökohtaisesti päätettävä, haluanko lähteä seuraamaan Jeesusta. Olin aina uskonut Jumalan ja Jeesuksen olemassaoloon, mutta nyt pyysin, että Jumalan Poika antaisi syntini anteeksi ja johdattaisi elämääni. Halusin antaa elämäni Hänen käyttöönsä. Näin lapsenuskoni vaihtui todelliseen uskoon, Jeesuksen seuraajaksi. Uskon, että Hän kuoli ristillä syntieni tähden, jotta minä sain ne anteeksi ja pääsen taivaaseen, kun Jeesus tulee takaisin. ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut niin myös sinun perhekuntasi.” (Apt.16:31)

Lähetystyö oli myös tullut minulle läheiseksi lapsena, sillä enoni oli nuoruudessaan ollut lähetystyöntekijänä vaimonsa kanssa Afrikassa. Osallistuin mielelläni kokouksiin, joissa lähetystyö oli esillä. Tunsin erityistä kiinnostusta tuota työtä kohtaan. Eräässä kokouksessa koin, että Herra puhui minulle lähetystyöhön lähtemisestä. Vähitellen ammatinvalintani ohjautui musiikin sijasta terveydenhuoltoalalle ja sen myötä kutsu lähetystyöhön vahvistui. Kätilöksi valmistautumiseni jälkeen työskenneltyäni Suomessa jonkin aikaa koin kutsun kolmannen kerran. Sanoma oli selvä: NYT! Huomasin pian sen jälkeen , miten ’ovet avautuivat’ ja valmistautumiseni Afrikkaa varten lähetyskurssin ym. asioiden kautta alkoi.

Sain palvella Herraa Länsi-Afrikassa, Sierra Leonen valtiossa n. vuoden ajan kätilön ja sairaanhoitajan työtehtävissä, jonka jälkeen lähetystyöntekijöitä evakuoitiin tuosta maasta siellä vallinneen sisällissodan pahenemisen vuoksi. Aika ei ollut helppo, mutta sain kokea paljon iloa ja valtavaa Jumalan huolenpitoa ja siunausta tuon vuoden aikana. ”Mutta onneni on olla Herraa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.” (Ps.73:28)

Tällä hetkellä työskentelen Suomen Turussa. Rukoilen, että edelleen saisin olla Jumalan johdatuksessa ja käytössä. Iloitsen, että meidän maassamme on rauha.

Onko sinun sydämessäsi rauha ja ilo? Jeesus haluaa antaa sinulle ilon ja rauhan, mikä kestää vaikka elämäsi tilanteet vaihtuvat. Hän haluaa antaa anteeksi syntisi ja vain Hän antaa elämällesi tarkoituksen. Jeesus rakastaa sinua!

Ulla

ullaOlen keski-iän ylittänyt suunnitteluavustaja Liedon kunnasta. Minulla on kolme lasta ja neljä lastenlasta. Olen sellainen maalaismummo.

Olin 27-vuotias, kun annoin Jeesukselle luvan tulla elämäni Vapahtajaksi. Siitä alkoi koulunkäyntini. Hän otti minut eka luokalle ja on kärsivällisesti opettanut minua koulussaan. Ensimmäistä luokkaa olen käynyt uudelleen ja uudelleen syystä, että sillä luokalla opetetaan se vaikein läksy eli lähimmäisen rakastaminen, myöskin sen, joka tekee elämästäni hankalan ja vaikean.

Kun olen sen oppinut, saan luvan siirtyä eteenpäin uusien aineiden opetteluun. Koulutus on rankkaa, vaikka aineita ei ole paljoa… Onneksi opettajana on ja on ollut itse kaikkivaltias Jumala. Tässä koulussa olen oppinut myös sen, että mitä syvemmissä vaikeuksissa ja ahdistuksissa joudun kulkemaan, sitä enemmän haluan Jeesuksen lähelle. Hänen kanssaan kaikki muuttuu siunaukseksi.

Muutama vuosi sitten Jumala antoi minulle rohkeuden ruveta laulamaan ihmisten edessä ja nyt olen saanut sen ilon, että pääsin mukaan tähän äänitteeseen. Sen tekeminen ei ollut helppoa, kun oli tottunut laulamaan pianon säestyksellä, jossa säestäjä myötäili lauluani. Nyt piti pystyä laulamaan rytmissä. No, onneksi tekniikka auttoi.

Toivon sydämestäni, että nämä laulut siunaavat sinua, joka äänitettä kuuntelet ja että saat voimia ja lohdutusta niistä, sillä sen tähden Jumala on Seijalle nämä laulut antanut. Pyydän sinua, kuuntele enemmän sydämellä kuin korvilla. Kuuntele sanoja, sillä niistä kuuluu Jumalan rakkaus ja ihmeellisyys.

Tässä äänitteessä ei ole taiteilijoita vaan tavallisia ihmisiä, jotka laulavat, kun Jumala on laulunlahjan antanut. Siksi toivon ja rukoilen, että Herra Jeesus Kristus olisi tässä mukana, sillä silloin siinä on kaikki, mitä tarvitaan.

Sinua siunaten.

Sofia

Hei!

SofiaOlen sairaan- ja terveydenhoitaja Turusta. Olen työelämässä ja sain vakituisen työpaikan hoitoalalta, kiitos Isälle siitä.

Minulla ei ole mitään suurta tarinaa kerrottavana uskoon tulemisesta. Olen pikkutytöstä asti saanut kristillisen kasvatuksen, jonka myötä olen saanut kasvaa uskoon. Tein kuitenkin 7-vuotiaana tietoisen ratkaisun ottaa Jeesus elämäni Herraksi enkä ole päivääkään katunut. Olen Hänen armostaan saanut elää kaikin puolin hyvää elämää. Pyhän Hengen kosketuksen sain joitain vuosia myöhemmin.

Kaikesta huolimatta elämässäni on ollut hyviä ja huonoja aikoja hengellisesti. Jumala on ollut kuitenkin armollinen ja virvoittanut ja antanut voimaa, kun olen ollut nääntyneenä erämaassa. Jumala on odottamalla odottanut, että sydämeni halajaisi Hänen puoleensa. Voinkin sanoa, että olen kokenut Jumalan suurta huolenpitoa elämässäni, vaikkei sitä aina itse edes osaa nähdä.

Edelleen rukoilen elämässäni sitä, että Jumala voisi sytyttää sydämeni palamaan, että sydämeni palaisi Jumalan tulta. Siihen en itse koskaan omassa voimassani pysty, se on täysin Jumalan työ minussa. Jumala odottaa kuitenkin että sydämemme on valmiita vastaanottamaan Hänen tulensa. Se ei tule olemaan helppo tie, koska se tietää luopumista monista itselle rakkaiksi tulleista asioista, jotka ei ehkä ole Jumalan mieleen.

Haluan toivottaa sinulle, Ystävä, oikein runsasta Jumalan siunausta!

Seija K

PUHU, LAULA MINUN RAKKAUDESTANI

seijak80-luvulla uskonasiat alkoivat kiinnostaa minua ja etsin Jumalaa, mutta en ymmärtänyt, mitä Jeesuksen sovitustyö merkitsee minun elämässäni. Olin aina uskonut Jumalaan, rukoillutkin ja uskoon tultuani tajusin, miten minua oli johdatettu elämässäni. Ratkaiseva tekijä uskoontulooni oli sukulaisavioparin uskonratkaisu. Eli näin, kuinka heidän elämänsä muuttui ja minä halusin samaa itselleni.

Erinäisten vaiheiden jälkeen sitten minut johdatettiin erääseen kotikokoukseen. Se ilta oli minun iltani. Puhuja kysyi, kuka halusi antaa elämänsä Jeesukselle ja minä nostin käteni. Tämä tapahtui 10.09.1983. Puolestani rukoiltiin ja tuntui kuin koko entinen elämäni olisi mennyt filminä silmieni edessä taaksepäin. Kaikki syntielämäni pyyhittiin pois. Minä itkin ja itkin, voiko Jeesus olla näin hyvä, että Hän minuakin rakastaa? Silloin ensimmäinen laulu, joka minua kosketti, oli: ”Herrani, en ymmärrä, kuinka voit mua rakastaa, minua, joka olen tuottanut vain tuskia…”

Tätä laulua olen laulanut sen jälkeen joskus itsekin ja laulut ovat hoitavia. Ne koskettavat suoraan sydämeen. Sinua, kuulijani, tahdon rohkaista kääntymään Jeesuksen puoleen elämäsi vaikeuksissa. Hän kyllä auttaa. Kokeile Jeesusta!

Siunaavin terveisin.